Ikuisuusprojekti: villapaita miehelle

Aloitin vuosi sitten syksyllä kirjoneulepaidan poikaystävälleni Novitan 2015 talvinumeron mallin 31 mukaan. Lankana siis seiskaveikka harmaana versiona. Aikeena oli saada paita valmiiksi kyseisen talven aikana, mutta projekti venähtikin vuoden mittaiseksi. Paita valmistui juuri hyvin ennen tämän syksyn pakkasten saapumista.

Mallin kuviot ovat tosi tyylikkäät, tykkään! Ne olivat kuitenkin kieltämättä työläät, kun koko ajan sai olla laskemassa silmukoita ja kerroksia eri kuvioihin :D Seiskaveikka on myös aika raskas lanka neuloa (ei mikään pehmeimmin soljuva), erityisesti tällaiselle tosi tiukalle käsialalle. Innostuin omaan tapaani vähän liikaa ja rannehan siinä sitten protestoi. Neule piti jättää tauolle kevättalvella, kun jäljellä olisi ollut enää puolikas viimeinen hiha (pahus!).

Kaiken lisäksi tästä piti tulla erikoispitkä hihojen suhteen, ja lisäsinkin 6 cm hihansuiden resoriin. Siitä huolimatta hihat jäivät tavallisen pituisiksi eli liian lyhyiksi paidan saajalle, kun matkan varrelle sattui vieläkin käsittämättömiä laskuvirheitä... x)

Loppujen lopuksi paita kumminkin valmistui ja saaja oli siihen kovin tyytyväinen. Onneksi neuleet on kovin mukautuvaisia käytössä :)

Pitsaa, pehmistä ja muuta hyvää ja kaunista

Viime viikolla oli menoa melkein joka päivälle. Keskiviikkoiltana käytiin isolla porukalla syömässä Mamma Miassa, tosi hyvässä italialaisessa ravintolassa. Ravintolassa on keskiviikkoisin tarjous pitsasta ja viinistä (kahdelle), joten tietysti hyödynnettiin tarjous ja tilattiin pitsaa. Minun oli tosi hyvä: rucolaa, parmankinkkua, pestoa ja parmesaania! Oli kuitenkin tosi suolainen, koko loppuillan olikin kauhea jano :P

Sunnuntain retki suuntautui tällä kertaa Chesteriin, Bradfordista luoteeseen lähelle Walesin rajaa. Kaupungin keskusta oli tosi pieni, vain muutamia katuja, joita ympäröi vanha muuri. Onnistuttiinkin kiertämään kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja käydä brunssilla siinä 5 tunnin aikana mitä meillä oli.

Englantilaiset aamiaiset ja minun sandwitchini

Kaupunki oli oikein shoppailijan paratiisi, hienoja liikkeitä vierivieressä. Lisäksi varsinaisen kaupungin ulkopuolelta löytyy Designer outlet, johon osa bussimmekin matkustajista jäi päiväksi shoppailemaan. Me kuitenkin keskityttiin katselemaan ympärillemme, mukaan tarttui vain yksi tulijainen.

Ja niistä pehmiksistä - päivän lopussa bussia odotellessa käytiin Mäkkärin kautta hakemassa McFlurryt :') Oikein perinteikästä englantilaista jätskiä! Maistui kyllä ihan kesällle, varsinkin kun aurinko lämmitti ihanasti selkää siinä istuskellessa.

Katedraalin kukoistava piha

Kierrettiin melkein koko kaupungin muuri

Muutamia merkkejä Roomalaisten ajasta näkyi vielä

Koskessa oli melojia, jotka eivät päässeet tähän otokseen

Opiskelupuolellakin sujuu hyvin - hieman on kuitenkin tullut myös takapakkia viime- ja tällä viikolla, kun ollaan päästy labraparin kanssa häärimään kahdestaan. Mutta se on onneksi ihan normaalia, ainakin me opitaan! Ja meidän onneksi ei sitten kuitenkaan ollut ihan katastrofi kyseessä: hukkaan ei ole mennyt kuin lähinnä meidän omaa aikaa. Ollaan myös päästy vähän etenemäänkin, huomenna saadaan tietää taas vähän lisää kokeiden onnistumisesta :)

Labrassa puurtamisen ohella on tosiaan vapaa-aikaakin kerennyt viettämään :D Arkiviikolla olen koittanut mm. ainakin parina päivänä raahautua salille. Sain aikaan myös tämmöiset sukat, jotka lahjoitin italialaiselle kämppikselleni. Tykkäsi kovasti :) Sukkien mallina tosiaan Niina Laitisen Helinät (Sukkakalenteri 2017).

En malta odottaa pääsiäistä - lähden nimittäin viikon päästä toiselle mantereelle, nimittäin USAan, Pohjois-Carolinaan. Tämmöinen pieni turistireissu tähän väliin, pakko se on ainakin kerran elämässä! Poikaystäväni on siellä vaihto-oppilaana, joten päätin lähteä häntä tapaamaan :3

Kesäheinä

Tämä huivi valmistui jo kuukausi sitten, mutta nyt se on myös täällä!:) Malli on sama Marina kuin yhdessä aiemmassa tekeleessä. Nyt valitsin kuitenkin ohuemman langan: Schachenmayr nomotta Rheuma Thermal Wolle - vanhempi versio langasta Fine Wool. 

Löysin Helsinginreissulla sattumalta aivan yhden ainoan kerän tätä ihanaa hennonvihreää lankaa. Onneksi Kotkasta löytyi parin päivän päästä kerälle kaveri ja sain huivin aikaan 8)

Koska lanka on ohuempaa ja käytin 4mm-pyöröpuikkoa, pääsin toistamaan kuviota n. 10 kertaa, kunnes huivista tuli sopivan kokoinen. Rakastan tätä huivia! Nyt vietän neulomisen osalta ilmeisestikin jonkinlaista luovaa taukoa, hups... :P

Tällä välillä olen ehtinyt valmistua ihan kokonaan - maanantaina pääsin vaihtamaan pois opiskelijan varmennekorttini, jesjes!:D Kesäkuu on hujahtanut ihan hetkessä ohi, varsinkin kun varsinaisia kesäsäitä on saanut odotella... Muutama nätti päivä on onneksi osunut kohdalle ja juhannus kului rauhallisissa merkeissä mökillä pienestä kesäflunssan aiheuttamasta takapakista huolimatta.

Sulkia äitienpäivänä

Ihanan aurinkoinen itienpäivä kului mukavasti perheen ja sukulaisten kanssa. Äidilleni olin löytänyt Kuopiosta ihanan Yrttitarha-julisteen ja mummo sai uusimman huivini.

Ohuesta rowan fine lace- pitsilangasta 5 mm -puikoilla neulottu huivi oli keveä kuin höyhen ja sopii siten hyvin kesän hartianlämmittimeksi. Ohje on nimeltään Sulkahuivi johtuen pitsin sulkamaisesta raidoituksesta ja oli lankaostosteni kaupanpäällinen.

Langan ohuudesta johtuen neulominen kävi hieman verkkaisemmin kuin tavallisesti - tuntui että sitä vain neuloi ja neuloi ilman minkäänlaisia tuloksia :D Pikkuhiljaa nätti kuvio alkoi kuitenkin erottua ja huivikin valmistui parissa viikossa.

Kortit pyöräytin vesiväreillä, äidille soman kukikkaan pakettikortin ja mummolle vaaleanpunaisia orkideoja :3 Mummon kortista en tosin muistanut näpsäistä kuvaa...

Jestas kun tuo ompelukärpänen ei meinaa millään luovuttaa (ei edes housujenlyhennysurakasta, ihme) :D En vain saa aikaiseksi hankkia loppuja tarvikkeita... Lisäksi hameen toteutustapa on vielä vähän hämärän peitossa. Olen suhteellisen arka säveltämään omiani - jos vaikka meneekin pieleen kääks!! - eikä lainaamistani hameompelukirjoista ole tähän mennessä juuri ollut apua :P

Minttumaari part II

Mua on näköjään purassu joku huivikärpänen, kun en oo mitään muuta tehny vähään aikaan :D Nyt siis (taas) Minttumaari, tällä kertaa omaan käyttöön, turkoosin sijaan ihanan sinivioletista Nallen Taika-langasta. Taaskin luotin nro 6 puikkoihin ja pistelin menemään. Kuvio oli tuttu ja huivi oli pian valmis. Aamut on vielä olleet aika kylmät, etenkin kuuden bussiin lähtiessä, joten huivilla on ollut käyttöä, vaikka tämä kevät tästä koko ajan eteneekin.

Viikko sitten piipahdin pääkaupunkiseudulla kavereita tapaamassa, harmi kun yhden viikonlopun tunnit ei oikein riitä kaikkien näkemiseen 8( Mutta mukavaa oli tällä porukalla, käytiin mm. vetämässä kakkuöverit Kakku Galleriassa, vähän shoppailemassa ja lauantai-iltana ähän tanssimassa. Löysin itselleni ihanan vaaleanoranssin (?) laukun ja aika paljon lankoja :D Saatoin innostua vähän liikaakin, hups! Muttakun niin harvoin pääsee kunnon kaupoille...

Viikko meni töissä nopsaan jälleen kerran. Keskiviikkona osallistuin sairaalan aktiviteettiryhmän (mikä lie oikea termi) järjestämään juoksukouluun. Juoksukoulussa pyritään kiinnittämään huomiota oikeanlaiseen tekniikkaan ja kehittämään omaa, mahdollisimman vähän kuormittavaa, juoksutyyliä. Arviointiin tarvitaan joku ulkopuolinen, sillä itsehän sitä ei pysty näkemään :) Vielä kaksi kertaa jäljellä!

Tänään on ollut kotipäivä, sain pikkuisen tehtyä harjoituskirjaani (enää viikko harkkaa jäljellä, sitten pitäis valmistua..!!). Olen myös katsonut The Tudorsia ja innostunut kortteilemaan pitkästä aikaa. Tällä kertaa korttien juju ovat napit 8)

Marina and the Diamonds

Hempeän harmaanbeigen värinen Marina-huivi oli synttärilahja isoäidilleni. Halusin huivista ison ja lämpöisen, ja sitä siitä todellakin tuli :D Kuvasta näkyy, että huivi on todellakin iso, kun ei kädet yllä pitämään kärjistä kiinni. Lanka on jälleen kerran hyväksi todettua Nallea, puikoilla nro 6.

Parin viikon päästä on tiedossa viikonloppureissu kavereiden luo pk-seudulle, sieltä voisi tarttua mukaan vähän hifistelylankoja hihii! 8) Täälläpäin kun on vähän pienet nämä valikoimat...

Huivin kuvio on todella hauska. Se on ikäänkuin sisarohje Matilda-huiville (samalta tekijältä), jonka tein itselleni vähän aikaa sitten. Oma huivini on vielä päättelemättä ja pingoittamatta, saas nähä mimmonen siitä tulee... Ohjeet on kummassakin huivissa tosi kivat ja selkeät, oikein käyttökelpoiset jatkossakin 8)

Tämän postauksen nimi on itseasiassa yhden hyvän bändin nimi (Marina and The Diamonds, kannattaa ehdottomasti kokeilla), sopi ihan liian hyvin huivin nimeen :D Nuo kuviotkin on ihan timantin näköisiä...

Tänään pitäisi pikkuhiljaa alkaa orientoitua töihin paluuseen. Juuri kun on ehtinyt tottua näihin vapaapäiviin!

Pretty in pink

Pinkit polvipituiset sukat olivat  työn alla jo jokin aika sitten, mutta en vain ole saanut aikaiseksi kirjoitella niistä mihinkään. Ohje on jälleen kerran Novitan sukkalehdestä, toteutettuna pinkillä Nallella ja 3 mm -puikoilla. Itseasiassa aloitin ensimmäisen sukan 3,5-puikoilla, koska arvioin sen riittäväksi oman käsialani mukaisesti. Kymmenen sentin jälkeen tulin toisiin ajatuksiin ja vaihdoin puikot pienempiin :P

Ymmärrän hyvin ihmisten mieltymyksen neuloa molemmat sukat yhtäaikaa. Näissä kävi pitkästä aikaa niin, että ensimmäisen sukan varsi on vähän toista sukkaa löysempi. Johtui tietysti ekoista puikoista olus siitä, että aloitin sukat heti yhden pitsihuivin perään - neulomistyyli on ihan eri. Pikkujuttuja, mutta silti jäi vähän vaivaamaan. Lisäksi innostuin varren neulomisesta niin, että siitä tuli nelisen senttiä ohjetta pidempi... Mutta kyllä niistä tuli kaikesta huolimatta ihan sievät 8)

Miten punaista ja pinkkiä on niin vaikeeta kuvata, kertokaa !!??? Näidenkin kuvien värejä piti "vähän" fiksailla, koska sukat muuttuvat valon ja kameran ansiosta sinertävän vaaleiksi... -.-'

Viimeisin tekele onkin synttärilahjaksi menevä huivi, siellä se nyt kuivuu pingottumassa...
Viimeinen osastoviikko takana harjoittelun osalta - nyt olen ainakin oppinut, miten työkavereita kuuluu juksuttaa aprillipäivänä ;)

Hyvää ja suklaista pääsiäistä!

Minttuinen yllätyshuivi

Ostin tässä joku päivä sitä uutta turkoosia Nalle-lankaa ja mietin, mitä siitä syntyisi. Päädyin Minttumaari-huiviin, jota olen jo vähän  aikaan ihastellut (Repsunkin neulomana). Otin työhön 6 mm -pyöröpuikot ja kilistelin menemään. 

Ohje oli tosi yksinkertainen ja huivi valmistui aika nopeasti. Puikkokoko oli justiinsa hyvä, huivi pingottui tosi nätisti ja kuvio erottuu hyvin. Tällä kertaa oikeasti kastelin huivin vettävaluvaksi ennen pingotusta, aikaisemmin suihkin suihkepullolla jälkeenpäin. Tuli todettua, että tämänkertainen ohjeissakin neuvottu tapa on kyllä parempi. Huivi on helppo pingottaa ilman turhaa kiskomista ja kuviokin asettuu paremmin ja selvemmin nähtäväksi :D Pingotuksen jälkeen suihkuttelin vielä huivin läpi ihan varmuuden vuoksi.

Huiviin taisi tulla ohjetta vähemmän kuvion toistoa, koska sekosin nopeasti laskuissa ja kierrosten laskeminen osoittautui melko haastavaksi. Luuisin kuitenkin, että toistin kakkoskaaviota ehkä 8 kertaa (?) ja näin huivista tuli juuri oikean kokoinen :)

Enää piti keksiä mihin tai kenelle sen laitan, hetken miettimisen jälkeen päädyin ystävääni Anniin, huivihan on ihan hänen näköisensä! Osoite piti vain kysyä ja huivi paketissa postiin, tänään se oli jo päässyt perille, ainakin iloisesta viestistä päätellen 8)

Harkka on jo yli puolenvälin kukapa uskois. Enää viisi viikkoa?! Mutta ei hätää, onneksi on vielä kesätyöt senkin jälkeen ;) Kesää kohti mennään, olen jo jonkun aikaa kulkenut sinnikkäästi kevättakissa huolimatta aikaisten aamujen pikkuisista pakkaslukemista...

Keväthuivi

Ullan Myrskylintu on aivan täydellinen huivi. Päätinpä siis tehdä 

yhden myös itselleni. Tällä kertaa värinä raikas vaaleanvihreä samasta langasta kuin edelliselläkin kerralla,  mutta vahingosta viisastuneena 5,0 mm pyöröpuikoilla. Tällä kertaa noudatin kokonaan ohjetta, eikä tarvinnut ruveta soveltamaan.

Isompien puikkojen vaikutus on ilmiselvä - huivi yltää puoleenselkään, kun taas edellisestä versiosta tuli vähän lyhyempi yhdestä ylimääräisestä kierroksesta huolimatta.

Ylemmässä kuvassa näyttää muuten vähän siltä, että mun ponnari olis vaan niskaan asti :D Mutta en oo (vielä) leikannu niitä ;))

Ompelukuume iski, tekis mieli koko ajan surautella kaikkia ihania pussukoita kaikista ihanista kankaista... Kevättä on ilmassa!8)

Neulekasseja

Mun on jo pitkän aikaa tehnyt mieli ommella jonkunlaisii pussukoita, joissa vois kanniskella käsitöitä (lähinnä neuleita) kätevästi mukana paikasta toiseen. Muovipussit on tosi ärsyttäviä ja epäkäteviä, ja monet kangaskassit on liian isoja tai liian likasii, koska niitä käytetään muutenkin. Siispä otin eilen piiitkästä aikaan vanhan ompelukoneeni esiin ja rupesin leikkelemään vanhoja hukkakangaspaloja.

Urakka kesti 5 tuntia ja sen aikana sain aikaseksi kolme kassia, yhden A4- tai vastaavankokoisille tavaroille ja kaksi pienempää. Leikkelin kangaspalat tosi suurpiirteisesti, eikä ompelujälkikään ollut mitään olympialuokkaa. Ensinnäkin kesti jonkun aikaa löytää taas se ompelutyyli ja muistaa, millainen vastarannankiiski toi mun kone on :D Joka välissä se pyrki sumppaamaan langat ja teki alapuolen opeleesta tosi sotkuista.

Ratkojakin oli kateissa, joten koneen sotkettua totaalisesti ommeltuani tämän pikkulaukun taskun kiinni, oli pakko tehdä siihen vielä vuorikangas. Muuten kaikki puikot ois tarttunu niihin lankasotkuihin... Mutta ihan nätti siitäkin tuli lopulta. Ja varmaan myös vähän kestävämpi :)

Puna-liilojen kassien kankaat on jotain vanhaa ihanaa marimekon raitakangasta, jonka sainkin käytettyä aika tunnollisesti kahteen kassiin. Se kestää varmaan ikuisesti olosuhteet kun olosuhteet... :D Vaaleampi jotain muuta jota joskus muinoin käytin toisenlaiseen kangaslaukkuun. Vielä noita epämääräisen pieniä palasia tuolta löytyisi ;D

Koska iso laukku oli viimeisimpänä työn alla, se oli luonnollisesti kaikkein nopein homma ja myös kaikken onnistuinein ompelujäljen kannalta. Vaikka tuskin kukaan nyt alkaa suurennuslasilla tutkailemaan saumoja ja ettimään niistä virheitä x) Aika ihania niistä tuli!

Töitten ohessa on hyvä näperrellä kaikkea tämmöstä hauskaa, kun ei juurikaan tarvi tehdä mitään tärkeää työajan ulkopuolella toisinkuin opiskellessa :D Aloitin tuossa uuden huivinkin, joka vähän pilkottaa pussien rekvisiittana... Urheiluharrastustakin olisi tarkoitus pikkuhiljaa herätellä talviuniltaan, ensi viikolla alkaa meikäläisen jumppakevät.