In the cauldron boil and bake, fillet of a fenny snake

Emännöitiin eilen koulukavereiden kanssa vietettyä Halloween-iltaa. Nyyttäriteemalla mentiin ja oli kyllä kaikkea hyvää syötävää. Panostusta oli myös asuissa, etenkin pirut olivat juhlissa in. (Kauhistuttavaakin) juttua riitti melkein puolille öin, kiitos kaikille juhlijoille! :D

Itse tein kuppikakkuja, jotka näin jälkikäteen ajateltuna olisivat ehkä sopineet enemmän kevääseen. Kuppikakut olivat perus vanilijanmakuiset Ihanat kuppikakut -kirjan ohjeen mukaan ja kuorrutus appelsiinituorejuustosta tehty. Koristeet olivat kuitenkin mitä mainioimmat! :D Kaveri toi siis mukanaan ison säkillisen Tiimarin alennusmyynnistä hamstrattuja Halloween-koristeita. Maku oli myös kohdallaan, pyöräytän nämä samat herkut huomiseen
Oktoberfestiin ;) Ilman hattuja tosin...

Koristus toi kyllä juhlaan uskottavuutta! Juhlapöydässäkin oli hämähäkinseittityyliset kaitaliinat ja sipsikulhoihin oli piilotettu käärmeitä... Lihansyöjäkasvini Hildur oli myös juhlinnassa mukana teemanmukaisessa ruukussaan ;) Huomatkaa myös hieno kurpitsapitsa! Repsu teki namia suklaapannacottaa, tarkemmin täällä!

Kohta pitäis taas ruveta leivontahommiin...

(Säikyvämpää) ensi vuotta odotellessa

Uudet Farmasia-kalenterit saapuivat tänään! Surullista kyllä, oon jo varmaan kuukauden odotellu, millon ne tulee. Tykkään sen mallista tosi paljon, sopivan kokonen ja päivissä on tilaa kirjottaa lukujärjestykset ja kaikki ylimääräisetkin menot. Eikä tarvi erikseen ostaa uutta, vaan postista saapuu joka vuosi just se oikeanlainen! Ja tietty mainoksetkin kohdallaan...

Ainoa pikkuinen miinus kalenterissa on sen tylsähkö ja ihan liian aikuismainen kansi. Tämän vuoden vihreän kalenterin kanteen iskin muutaman timangitarran, mutta nyt päätin mennä vielä askeleen pitemmälle. Heittelin siis uuteen siniseen etukanteen puolikkaita helmiä ja kirkkaita timantteja -  heti on paljon omaleimasempi ja jännittävämpi!

Noiden blingien ei myöskään pitäis irrota, sillä niissä on supertarttuva liimapinta ja kansi on paksua pahvia. Kyllä nyt kelpaa maanantaina alottaa puhtaalta paperilta (?). Ensi vuosi nimittäin näyttäisi alkavan jo 3.11....

Alemmasta kuvasta huomaa, että on kyllä paljon näyttävänpi kun alkuperäinen hiirulaiskansi :D Vasemmanpuoleinen kalenteri on Repsun, kätevää kun kaikille kämppiksille tulee yhtäaikaa samat tavarat. Olin nimittäin ehtinyt koristella omani, ennenkuin tajusin ottaa siitä kuvaa. Mun kalenteri näyttää paremmin syöneeltä, koska ehdin jo liimata sisäkanteen nipun muistilappuja.

Huomenna olisi ohjelmassa vähän kaveriporukan halloween-pippaloita. Leivon huomiseksi kuppikakkuja, katsotaan minkälaisia niistä tulee :D Ei niissä taida juuri varsinaista halloween-teemaa olla, mutta jos on hyviä, niin taidan tehdä samoja myös lauantain Oktoberfesteille ;) Ne on syksyn odotetuimmat juhlat, mutta vain harvat ja valitut on kutsuttu.... Ettei vaan menis liikaa opiskelun puolelle tää elämä!

Pyöreitä lukuja sukkien merkeissä

Blogini 200. postaus tulee tässä! Jee, aika kauan oon tätä jatkanu, vaikka välillä pieniä lamakausia on ollutkin :D Parilta kaverilta on bloggaus tainnut lopahtaa tähän mennessä. Mutta siis, sukkien merkeissä mennään tälläkin kertaa.

Nyt olivat vuorostaan puikoissa söpön vaaleanvihreät piirakkasukat. Ohje on jälleen kerran Novitan mainiosta sukkalehdestä. Aiemmin valmistuneet, astetta tummemmat piirakkavillikset näkyvät täällä. Tässä huomaa jälleen kerran, miten väri muuttaa samankin ohjeen ilmeen ihan erilaiseksi! Nämäkin on tarkoitus pistää Joulupukin pakettiin, mutta kuka ne saanee..?;)

Lankaa näihin kului aika tarkalleen se 150 g. Kerä tosin oli aloittaessa vajaa, joten piti sitten toisen sukan kärkeä varten ostaa uusi paketti... :P Täytynee sillekin jotain käyttöä keksiä joskus. Nämä(kin) sukat on muuten tosi nopeat ja kätevät neuloa. Vaikka kuvio on näyttävä ja saattaa näyttää vähän kummalliselta, on se oikeasti tosi selkeä ja helposti seurattava.

Kiitos jälleen Repsulle kamera- ja kuvausavusta! Ollaan mainio tiimi ;D Kantapäissä noudatetaan taas kerran perinteistä linjaa - tavallista vahvistettua neuletta siis siellä.

Siskoni oli kyläilemässä täällä pohjoisessa ja viikonloppu hujahti nopeasti jälleen kerran :) Siihen sisältyi mm. kiinalaista ruokaa, leffoja, keilausta, sukulaisia, paljon pitsaa, käsitöitä ja ihan liikaa irttareita. Nyt sitä muka pitäis siirtyä taas karun arjen pariin? Sisäinen kellokin  on ihan sekaisin kellojen heivaamisesta tuntia taaksepäin.

Mystinen synttärikakku

Synttärini tuli ja meni tuolloin parisen kuukautta sitten, mutta kakunleipomisoperaatio pitää kyllä raportoida! Päätin tehdä ihan kunnon täytekakun ainaisten juustokakkujen vastapainoksi. Kinuskissalta löysin hyvän perus-kakkupohjan reseptin sekä ohjeen kinuskitäytteeseen ja -kuorrutukseen. Kuvissa kakkuni näyttään ihan normaalilta, ihme kyllä... :D

Pohjasta tuli 3 munan kakku ja kyllä olikin iso! Paiston jälkeen näytti vielä suht normaalilta, kunnes leikkasin sen kolmeen osaan. Kahteen väliin keitin kinuski-vadelmavaahtotäytteen ja hups - kakku korottui varmaan viisi senttiä :D Mutta se täyte oli tosi hyvää, pitänee joskus toistekin tehdä :3 Kostutin kakkupohjan ihan pelkällä vedellä täytin kakun seuraavana aamuna paistamisesta. Täytteeseen tuleva kinuskikastikekin piti vispata vasta silloin.

Sitten rupesin keittämään kinuskia päällistä varten. Siitä on tosi kauan, kun viimeksi olin kinuskia tehnyt, joten vähän jännitti ja vähän väliä tutkailin keitosta että onko jo hyvää. Jotenkin sitten onnistuin kovettamaan ihan liikaa, eikä kuorrute meinannut levittyä kakun päälle. No, ei siinä mitään. Koristelin kakun reunat kermavaahdolla, enkä osannut kunnolla käyttää kämppikseltä lainattua pursotinta - kermastahan tuli kauhean ruma ja meinasi kaiken lisäksi loppua kesken :D

Hauskuus alkoi kuitenkin vasta, kun alettiin vieraiden kanssa leikkaamaan kakkua. Se ei nimittäin leikkaantunut! Kinuskipäällinen oli kovettunut jääkaapissa kivikovaksi - kuului vain *bling!* kakkulapuolla kopauttaessa :D Tenipä sitten ihan kunnon karkkia! Siinähän sitten yritettiin huonoin tuloksin kaivaa (hyvänmakuista!) sisusta kannen alta ja sahata kantta leipäveitsellä... Päällisen vähän kostuttua ja lämmettyä sitä pystyi repimään sormin ja veitsen avulla syötäviksi palasiksi, mutta siinä vaiheessa ei kakku itse ollut enää kovin esteettinen :D

Tiedänpähän nyt, miten sitä kinuskia valmistettiin oikein!

Ammattitaitoa kehittämässä

Taas on opittu uuta lääkkeenvalmistuksesta! Meillä on ollut menossa lääkkeenvalmistuksen täydennyskurssi. Tässä ihan itse valetut särkylääkettä sisältävät peräpuikot :D Oli kyll'ä kovin mielenkiintoinen valmistusprosessi. Vaikka eipä taida olla enää nykyisin kovin hyödyllinen taito...

Päästiin me tälläkin kurssilla tekemään myös muita lääkemuotoja: silmätippoja, omat emulsiot, annosjauheita ja voiteita. Alla ihanan tuhti (ja pahanhajuinen) pikivoide :3

Syksyiset kämmekkäät

Halusin kokeilla vähän jotain kevyempää neulottavaa, kuin edellisen postauksen suht työläät sukat. Päädyin Ullan Roosa ruusu -kämmekkäisiin, ohje täällä. Itse toteutin ohjeen 7-veljestä langalla ja puikkokoolla 4. Ihan hyvänkokoiset tuli näillä :) Neulon itse todella tiukkaa, niin ei yhtään kapeammat puikot tulisi kysymykseen seiskaveikan kanssa...

Ylläolevan kuvan "asetelmassa" näkyy niin hauskasti kaikki värit, että oli pakko postata juuri tämä nimenomainen kuva! Repsu siis toimi kameramestarina 8) Niin muuten toimi edellisten sukkienkin kanssa, kiitos siitä! Ylempänä näkyvät turkoosit sukat ovat minun, punaiset Repsun.

Huomaa, mitkä värit on mihinkin aikaan in! Tämä tummanpunainen luumuun vivahtava lanka on just eikä melkein tämmönen syksynvärinen :) Mekko on melkeinpä samaa sävyä ja samoin yhdet farkut. Oli hauska neuloessa katsoa, kun lanka täsmäsi kaikkiin asukokonaisuuksiin :D

Kämmekkäiden kuviot on aika perus palmikkoa, mutta ihan kivan näköiset tälleen käden selkäpuolella kummassakin sivussa :) Ja oli kyllä nopeat neuloa, yksi kappale syntyi aina per ilta. Ja pitihän se sitten toteuttaa myös ihanan jellonankeltaisena. Ihania syksyvärejä mums!

Allaolevassa kuvassa näkyy vähän tuo peukkulevennys. Siitä tuli aika veikeän näköinen, kun teki tuommoiset "reikälisäykset" joka toisella kierroksella,

Toivottavasti tämmöisiä allanäkyviä aurinkoisia syyspäiviä vielä riittää! :3

Ikuisuusprojekti joka ei enää ole ikuisuusprojekti

Siskot, lopettakaa lukeminen tähän paikkaan!

Sain lopultakin vuosi sitten syksyllä aloitetut valkoiset palmikkosukat valmiiksi! Ohje löytyy Novitan sukkalehdestä. Sukat oli niin pitkät, että loppui into kesken ekan sukan ja tekele jäi lojumaan melkein vuodeksi hups :D Toinen kuitenkin valmistui suhteellisen nopeasti, kun vain sain aloitettua. Nämä tosiaan ovat tällaiset melkein polveen yltävät ja kuviokin oli suhteellisen suuritöinen, vaikkakin hyvin muistettavissa, ainakin meikäläisen kokemuksella. Koko ajan pitää olla vääntämässä ja kääntämässä johonkin suuntaan...

Nämä menevät ehkä jonkun joulupakettiin, mutta katsotaan nyt! Tämmöset vois olla aika ihanat omassakin vaatevarastossa... Villasukkihanan ei ikinä voi olla liikaa, vai kuinka? Ja tietenkään en malttanut odottaa, että lahja pääsisi uudelle omistajalle, vaan halusin heti julkaista täällä.

Ekan sukan tunnistaa tosiaan ekaksi, kun oli muutama silmukka jaettu väärälle puikolle, niin tuli vähän rumaa jälkeä alkuun tuohon joustinneuleen ja nurjan rajalle. Ja pari kertaa tuli myös palmikkokuviossa käännettyä väärät silmukat väärälle puolelle. Ei noita juttuja kumminkaan onneksi käytössä juuri huomaa :D

Kantapää oli ohjeessa tuommoinen hauska ristiinvahvistettu. Tosi helppo tehdä - nurjalla joka toisella kerroksella hypitään esim. joka ensimmäisen silmukan yli, kun joka ensimmäisellä joka toisen - muttei koskaan ole tullut aiemmin kokeiltua :D Pienellä vaivalla tuli tosi kivat!

Blogia kirjoitellessa tuli maistettua Ben & Jerry's:in yhtä suht uutta makua. En kyllä millään saanut selvää jätskin nimestä, Core doughble impact tai jotain? Enivei, oli kyllä taas niin hyvää että... Pitihän sitä nyt vähän ottaa takaisin päivän lenkillä saavutettua hyötyä ;)

Good hairday

Tänään oli se päivä. Hiustenleikkuupäivä. Viimeksi tuli käytyä kampaajalla maaliskuun alussa eli yli puoli vuotta sitten, enkä silloinkaan tehnyt mitään kovin radikaalia. Nyt teki kumminkin mieli pientä muutosta, ja päädyin palaamaanvuosien takaiseen suoraan otsikseen :3 Koko aamu onkin sitten siitä lähtien kulunut hiuksia hypistellesä.

Edellisessä kuvassa korostui näköhään vähän tyven mustuus tai näköjään sinisyys. Oikeasti  värien ero ei ole ihan noin radikaali... Kampaaja (taas vaihteeksi) ihasteli meikäläisen ultrapitkää tukkaa ja pyysi luvan saada myös kihartaa ne. Ja tokihan suostuin! Se on aina ihanaa, kun joku muu letittää tms. omaa kuontaloa :)) Alla oleva kuva on yritys kuvata kyseisiä kikkuroita. Ja kuvassahan ei näykkään mikään muu kuin ne, kiitos loistavalle kuvaajalle eli minulle... Naamakin piti kaikessa hirveydessään sensuroida.

On kyllä taas päässyt hetki vierähtämään viime kirjoituksesta. Syksy on saapunut ja synttäritkin tuli ja meni. Pitänee tässä vielä joku kerta vähän valaista joitakin mainioita yksityiskohtia tuolta pimeyteen jääneeltä ajalta 8)