Opiskelijaelämää part 2

Nyt on jo viikko opiskelua takana jipii!:D Vaikkakin varsinaista opiskelua on ollut hyvin vähän, enimmäkseen kaikkea esittelyä sun muuta. Ai että, kun on ihanaa syyä yliopistolla, se ruoka on nii paljo parempaa ku peruskoulun ja lukion aikanen epämääränen mömmö, salaattipöytäkin tosi monipuolinen :D Sitä se teettää, kun pitää itse maksaa...

Torstaina oli ohjemassa kampustapahtumaa ja kaupunkisuunnistus. Joukkueilla piti olla teemat ja omat huudot, me oltiin amerikkalaisen jalkapallon pelaajia; tuunattiin valkosista teepaidoista pelipaidat ja tehtiin sanomalehdistä ja pakastepusseista kunnon atleettiolkapäät 8D Pitää laittaa joku kuva siitä tänne, kunhan saan niitä haltuuni... Ryhmämme miespuoliset jäsenet olisivat olleet cheerleadereita, mutta kumpikaan ei pässyt paikalle. Harmi 8( Oisivat saaneet hameet ja kuiskutkin. Piti sitten tyytyä "miesosanottajien" sanattomaan karjuntahuutoon :D Ainejärjestöjen rasteilla oli aika hulvattomia tehtäviä, muunmuassa oikeiden elimien asettelua ihmiskuvan päälle oikeisiin paikkoihin (silmät sidottuna), mutta onneksi selvittiin kaikesta ehjin nahoin. Ryhmähenki oli loistava, eikä mistään jäänyt ikävää fiilistä :D Saatiin jopa kierrettyä kaikki rastit, hyvä me (kuuleman mukaan monilta ryhmiltä jäi vaikka kuinka monta pistettä käymättä)! Jatkot olivat sitten uudessa Ilona-nimisessä yökerhossa 8)

Bileet

Voi tätä yliopistoelämää, pitänee tottua siihen, että kaikki tapahtumat ovat arkiviikolla :D Tietty kun kaikki menevät viikonlopuiksi koteihinsa käymään sun muuta, niin viikot ovat ainoa mahdollisuus 8D Eilenkin teki vähän tiukkaa raahautua luennolle kasiksi... Onneksi on tämä akateeminen vapaus, eli luennot on vapaaehtoisia :D

Kyllä se suunnistus vaati veronsakin, tulin nimittäin kipeäksi :( Tänään pääsin kumminkin jo jaloilleni (osittain ehkä buranan ansiosta) ja keilaamaan 8)

Tähän löpinän loppuun vielä päivän haastepotaus! 20. Be forgotten or hatefully remembered? Suomeksi: Tulenko mieluummin tyystin unohdetuksi vaiko pahalla muistelluksi?
- Haluaisin tulla muistetuksi, kuten varmaan kaikki haluavat. Negatiivinen muistaminen voisi toki olla masentavaa, mutta siitä ainakin tietäisi saavuttaneensa ainkin jotain. Silloin olisi tehnyt jotain, joka on herättänyt muiden huomion. En tietenkään tarkoita, että rupeaisin rikolliseksi vain tullakseni muistetuksi. Se, ettei kukaan muistaisi minua ollenkaan, olisi tosi surullista. Ihan kun minua ei olisi ollut olemassa ollenkaan, tosi masentavaa 8( Näistä vaihtoehdoista valitsen siis vihalla muistelluksi tulemisen.

Muistoista tuli mieleen Cats-musikaalista Jemiman laulama ihana Memory